Markkinat eivät välitä sen enempää köyhistä kuin kipeistäkään

Julkinen sektori on kovaa vauhtia menossa markkinoille. Niin kunta kuin valtiokin yksityistää, kilpailuttaa, erikoistuttaa. Markkinatalouden piiristä yritetään löytää lääkkeitä paisuviin kustannuksiin. Monta hyvääkin ideaa on löytynyt mutta vauhtisokeus ja vaihtoehdottomuus pelottaa.

Mutta miksi kuntien talous on kuralla? Miksi kuitenkin annetaan verohelpotuksia samaan aikaan, kun kunnallisveroa nostetaan ?

Miksi nyt kun olemme rikkaampia kuin koskaan, ei muka olisi varaa huolehtia vähäosaisista?

Jos kaikki antaisivat kykyjensä mukaan, kaikki voisivat myös saada tarpeittensa mukaan.

Niin kunnassa kuin yrityksissäkin tarvitaan investointeja tuottavuuden kasvuun. Ja aina kun tuottavuus nousee, kasvaa myös kansantulo. Mutta samalla vähenee työvoiman tarve. Jaettava kakku kasvaa, mutta se jaetaan yhä harvempien kesken.

Niin kauan kuin markkinat ovat jumalana, työttömiä tarvitaan jumalanpalvelukseen.

Jumala vaatii uhrauksia. "Taloudellinen realismi" on jumalan sanaa, johon kenelläkään ei näytä olevan oikeutta puuttua.

Ideologioiden markkinoilla ei ole näkyvissä uskottavaa vaihtoehtoa. Markkinoita tutkitaan ja yritetään säädellä, mutta niin kauan kuin kukaan ei riittävästi kyseenalaista itse markkinoita, ei niille voi vaihtoehtoa löytyäkään.

Markkinat vaativat myös kilpailua. Työmarkkinoillakin kilpaillaan ja aina kun joku voittaa joku toinen myös häviää.

Mutta kaikki evät edes voi kilpailla. Juoksemiseen tarvitaan jalat, mutta entä jos jalkoja ei ole?

Markkinat vaativat myös jatkuvaa kasvua, ei vaan jatkuvaa kasvun kasvua. Biologiassa sen nimi on syöpä.

Anna ihmiselle kala ja ruokit hänet päiväksi. Opeta ihminen kalastamaan, niin ruokit hänet läpi elämän. Tätä ajatusta voidaan myös jatkaa...

Kilpailu Talous Tuotanto Maapallo Terrorismi Kasvu   Pekan kotisivulle