Onko suomalaisten elämä arvokkaampaa kuin muiden?

Globalisaatio on muutakin kuin kaupan ja pääoman vapaata liikumista. Se on myös sitä, että näemme tasa-arvoisuuden merkityksen koko pallollamme.

Suurin osa maailman ihmisistä elää markkinatalouden ulkopuolella. Omavaraistaloudessa, sukutaloudessa, julkisessa taloudessa...

Suurin osa suomalaistenkin elämästä tapahtuu markkinoiden ulkopuolella. Syntyminen, lapsuus, koulutus, eläkeikä, vanhuus, sairastaminen, toisista huolehtiminen ja kaikki se työ josta ei makseta palkkaa. Pitäisikö kaikki ruoka tehdä tehtaissa jotta sekin kotityö saataisiin markkinavetoiseksi?

Nälän poistaminen maailmasta maksaisi suurinpiirtein yhtä paljon kuin amerikkalaiset kuluttavat tänä päivänä lemmikkieläinten ruokaan.

Äärimmäisen köyhyyden takia 30 000 lasta kuolee joka päivä. Jos maailman rikkain kymmenesosa lahjoittaisi 1,6% tuloistaan, se riitäisi näiden lasten hengen pelastamiseen ja rahaa jäisi vielä perusterveydenhuoltoon ja koulutukseen. (YK:n vuoden 2005 milleniumraportti)

Tähänkö meillä ei ole varaa?

Vai pitäisikö ensin saada suomalaisten "asiat kuntoon" niinkuin niin usein kuulee sanottavan?

Kyllä Aasian katastrofin kirvoittama valtaisa auttamishalu kautta maailman kuvaa jotain muuta kuin talouden ensisijaisuutta ihmisten elämässä.

 

Jos kaikki antaisivat kykyjensä mukaan, kaikki voisivat myös saada tarpeittensa mukaan.

Kilpailu Talous Tuotanto Maapallo Terrorismi Kasvu   Pekan kotisivulle